Главная
Наш край
Культура
Общество
Истории жизни
Музыка
Молодежь
Новости
Ссылки
Эрзя - Мокша
Коми
Марийцы
Удмурты
Вепсы
Наш край
Культура
Erasen perhen istorii
Фото-тур
English
 

                                           Erasen perhen istorii                         

Minun tatan vanhemad oliba vepsläižed, hö oliba Karjalaspäi. 1930-voziš hö tuliba elämaha Kandalakšaha, mi om Murmanskan oblastiš. Vodel 1947 sündui minun tatoi, vepsläine, 32 vot möhemba olen sündunu minä.

Tatoi ei pagižend vepsäks, no minai om lapsiden aigan muštlosid, kut minun baboi pagiži necil kelel. Siloi nece ozutihe minei mugoižeks ilokahaks i vanhanaigaižeks.

Konz minei oli 12 vot, minä kulištin ezmäižen kerdan Iisus Hristosan polhe i sen polhe, midä Hän om tehnu meiden täht. Siloi minä pätin tedištamha Hänen polhe enamban. Möhemba minä zavodin el’geta, miše Jumal pidab minus hol’t ei vaiše pühäpäivin da pühäkodin praznikoin. Hänele om melentartušt, kut mäneb meiden elo jogahižen päivän! Hän holdui, kut minä openzimoi školaš, Hän holdub, miččed kosketused oma minai vanhembidenke i sebranikoidenke, midä minun elos tuleb. Vodel 1993, konz minun tatoi, minun läheline ristit, koli ühtnägoi, minai oli mugoine tundmuz, miše kaik elo minus ümbri seižutihe, minä rižoin ičtain kuti kadonudeks. No siloi Jumal ozuti minei, miše Hän om minun Taivhaline Tatam i sebranik, kudamb om kaiken aigan läz i ei jäta mindai nikonz.

Kerdan minä ühtnin noriden hristianoiden festivalihe, miččes oli äi erazvuiččiden rahvahiden ristituid. Siloi minä el’genzin, miše Jumal kacub kaikuččehe meišpäi ei vaiše kut üksjäižehe personaha i nägeb ei vaiše meiden südäimid, a Hän nägeb jogahižen meišpäi rahvahan palan, unikaližen i täuz’olijan! Sid’ minä meletaškanzin minun juriden polhe. Nügüd’ minä el’gendan, miše meihe, vepsläižihe, meiden kelenke i kul’turanke Jumal om pannu ičeze südäimen palaižen. Tahtoin tedištada enamban neciš palaižes, sikš ku nece znamoičeb, miše vepsläižil-ki, necil vähäluguižel rahvahal, om mi-se, midä mö voim toda lahjaks necile mirule!

Nügüd’ minä minun mužikanke i penen poiganke elän Belorussias i tegen töd noriden hristianoiden projektoiš.

Minä meletan jo, kut minun poigaine kazvab völ i minä starinoičen hänele hänen ”vepsläižen" elostarinan. Ved’ sanutas, miše konz sinä tedad sinun juriš, ka sinai om tulii-ki aig.. A Jumalanke tulii aig om meil todest!

 
Elupuu Elupuu in english Erzja page Khanty Komi Mari Udmurtia Veps