Главная
Наш край
Культура
Общество
Истории жизни
Музыка
Молодежь
Новости
Ссылки
Эрзя - Мокша
Коми
Марийцы
Удмурты
Вепсы
Наш край
Культура
Uz zavet
Erasen perhen istorii
Фото-тур
English
 

Vepsläižed pühäd mehed: Aleksandr Süvärilaine

Aleksndr Süvärilaižen elonstarinas om sanutud, miše hän sündui čudinan kanzas v. 1448, kezakun 15., Mandera-küläs Ojatin-jogel, koli elokun 30. v. 1533. Hän keričihe monahaks Valaaman monastiriš 26-voččen. A vodel 1485 pördihe koditahoile i eläškanzi küläs läz Süvär’-joged. Aleksandr Süvärilaižel om erine sija pühäkodin istorijas. Hän om üksjaine ortodoksižiš pühiš mehišpäi, kudambale ozutihe Jumal koumes modos – koumes mehes vauktoiš sobiš. Hö käskiba sauda necile sijale pühäkodin Tatan, Poigan i Pühän Hengen nimehe. Necil-žo vodel  (1508) tägä saudihe Pühän Koumikon monastir’. Se tegihe Venäman znamasižeks hengeližeks keskuseks. V. 1547 Aleksandr Süvärilaine pandihe ”pühän mehen” statusaha. Kreml’an Uspenskijas soboras om harvinaine jumalaine Aleksandr Süvärilaižen elos, kuna om pandud völ 128 kleimad, miččed starinočeba hänen elos. Vodel 1560 Vasilijan Pühän (Blažennijan) soboran ühten polen Moskvas pühütadihe A. Süvärilaižen nimehe.

Александро-Свирский Свято-Троицкий монастырь

A. Süvärilaine lugetas hengeližeks tataks i äjiden pohjoižvenälaižiden pühiden mehiden kazvatajaks. Hänen openikoiden keskes oli änižrandan vepsläine Iona Jäšjarvelaine. Iona pani monastirin ičeze kodimale, läz Šokš-küläd (v.1562); necil monastiril om nügüd’ hänen nimi.
Vodel 1918 Aleksandran Süvärilaižen monastir’ oli saubatud. Se zavottihe udištada vaiše v. 1997. Iona-Jašjärvelaine monastir’ om jo polelaz muretud. Se mülüb Karjalan arhitekturan i istorijan muštpachiden lugetišhe kut toine, jäl’ghe Valaaman monastirid, znamoičendan mödhe. Udištuzradod völ ei olgoi zavottud.
.

Благовещенский Ионо-Яшезерский монастырь

                    

 
Elupuu Elupuu in english Erzja page Khanty Komi Mari Udmurtia Veps