Главная
Наш край
Культура
Общество
Истории жизни
Музыка
Молодежь
Новости
Ссылки
Эрзя - Мокша
Коми
Марийцы
Удмурты
Вепсы
Наш край
Культура
Erasen perhen istorii
Фото-тур
English
 

Ked vepsläižed oma?

Ked vepsläižed oma? Kus hö eläba? Paksus ristutud čududelesoiš, konz kuleba neciš rahvahas, i küzeleba: ”Ked hö oma? I kus hö eläba?

Ka ked vepsläižed oma? Vepsläižed oma rahvaz, kudamb suomalaižidenke, estilaižidenke, karjalaižidenke, liviläižidenke, vadjalaižidenke i ižoridenke mülüb suomalaiž-ugrilaižehe gruppaha. Nügüd’ vepsläižed eläbä Karjalas, Piterin i Vologdan oblastiš, muga sanutud Järvidenkeskištol. Mugažo Irkutskan i Kemerovon oblastiš kaičihe pened etnižed vepsläižiden gruppad, kudambad sirdihe sinnä stolypinan reforman aigan. 2002 voden rahvahan kirjutamižen mödhe vepsläižid om 8240 ristitud. Sikš ku vepsläižiden lugumär’ aleni, vepsän kel’ oli pandud Venäman keliden Rusttaha Kirjaha. Vepsläižil om ičeze kel’, vepsän kel’, kudamb koskub karjalan, suomen da ižoran kelihe. Vepsän keles om koume paginad: pohjoižvepsläine, suvivepsläine i keskvepsläine, miččiš om penid eroid, no nene erod ei telustagoi el’geta erazvuiččiden paginoiden ezitajile toine tošt.

1930 vozil tehtihe vepsän kirjutadud kel’ latinican pohjal, školiš zavotti opeta vepsän kel’t i toižid predmetoid vepsän kelel, no vodel 1938 kaik loptihe. Vodel 1989 vepsän kirjutadud kel’ udessündutadihe mugažo latinalaižiden kirjaimiden pohjal. Nügüd’ om vepsänkeline literatur, mitte om sündunu ei amu, vähemb 20 vot tagaz. Vepsläižiden kirjutajiden keskes om lujas popularine runo, mugažo pened starinad i elostarinad (vepsän i venän kelil), kudambiden henged oma vepsläižed. Äjad starinad om kätud toižihe kelihe (venän i suomen kelihe). Vepsläižiden kirjutajiden keskes voib nimitada mugoižed nimed: Anatoli Petuhov, Rürik Lonin, Alevtina Andrejeva, Nikolai Abramov, Viktor Jeršov, Nina Zaiceva, Mihail Bašnin, Igor’ Brodski, Nina Potašova, Gul’a Polivanova i toižed. 

Vodel 1993 Petroskoiš painaškatihe Kodima-lehtez vepsän i venän kelil. V. 2003 paindihe Lonnrotan ”Kalevalan” lühetud variantan kändmuz (kändi N.Zaiceva). Kaikid suremban azjan vepsläižile oli Uden Zavetan kändmuz vepsän kel’he i sen painduz vodel 2006 (kändajiden grupp, ohjandai N.Zaiceva).

Nügüd’ Karjalas, Vologdan da Piterin oblastiš erasiš školiš opetas lapsile vepsän kel’t, sidä opetas mugažo koumes korgedškolaš (Petroskoiš i Piteriš). Kaikuččen voden pidetas vepsän kelen tundijoiden keskregionaližed kanzkonkursad, kus lapsed i aigvoččed ozutaba mamankelen tedoid; mugažo tehtas vepsän kelen lagerid, ozutesikš, vozil 2007-2008 Šoutjärves (Karjalas) i Vidlas (Piterin oblastiš) pidetihe kelen lagerid Kastren-sebran abul. Vepsän kul’tursebr, kudamb tehtihe vodel 1989, ohjandab kaiked vepsän kelen i kul’turan eläbzoituzradod (Petroskoi, pämez’ Zinaida Strogalščikova).

 

 

 

 

    Vepsläižed

Lugumär’: 8 240

Mamankel’: 70,2%

Uskond: Ortodoksine

Protestantine uskond: 0.12%

Biblii: Uz’ Zavet 

 
Elupuu Elupuu in english Erzja page Khanty Komi Mari Udmurtia Veps